Kuten lupailinkin, en pääse aivan joka päivä blogiini lisäämään kirjoituksia. Hyvä kun aikaisemmin tänään sain edes yhden sähköpostin lähetettyä, vaikka perillä on jo keretty muutama yö ollakin.

Ja odotukseni Vannesan suhteen eivät täyttyneet - vaan jopa ylittyivät huomattavasti! Paljon ihanampi luonnossa kuin osasin villeimmissä kuvitelmissanikaan arvata... ;) En millään voinut kuvitella olevani koskaan rakastuneempi kuin ennen matkaa, mutta nyt tuntuu siltä, että en ole ennen edes tiennyt, mitä rakkaus on.

Kuvia en tähän päivitykseen ainakaan saa laitettua, en ole millään kerennyt edes katsomaan, onko koneella mahdollisesti niitten koon muokkaamiseen sopivaa ohjelmaa... kun ovat kerran otettu kameran suurimmalla tarkkuudella.

Mutta siirrytään seuraavaksi matkapäiväkirjaa täyttelemään. Saavuin tänne jopa muutaman minuutin etuajassa, ja, yllättävää kyllä, niin saapuivat matkatavaranikin. Jotenkin odotin, että joutuisin niitä metsästämään kissojen ja koirien kanssa, ehkä sen jälkeen, mitä Natalle tapahtui paluumatkalla Intiasta. Mutta onneksi ei näin päässyt käymään, vaan matkatavarat tulivat perille kuten kuuluikin.

Taksikuski matkalla asunnolle kuitenkin huijasi räikeästi - mutta minä en kuitenkaan jaksanut siitä välittää. Muistettiin kuitenkin ottaa hänen auliisti tarjoama käyntikortti, että saadaan tehtyä valitus yritykselle. Maksettiin siis matkasta 500 pesoa, kun oikea hinta olisi vajaa puolet siitä. Euroissa siis maksettiin siinä 7 ja 8 euron välillä matkasta, joka vastaa jokseenkin kotoani lentokentälle aikaisin maanantaiaamuyöstä, mistä tipin jälkeen maksoin 35 euroa. Mutta kaupungilla kun käydään liikkuu hinta siinä 100 peson kummallakin puolella, eli vajaassa 20 sentissä.

Mutta rahankululta ei olla vältytty, vaikka hintataso onkin mitä on, siis huomattavasti Suomea halvempi. Kuitenkin rahaa on kulunut jo noin puolet koko matkakassasta, mutta käytännössä kaikki kallis on nyt ostettu, joten loppurahoilla pitäisikin pärjätä melko hyvin seuraavat viikot. Käytiin ostamassa yhteinen sänky, kaasuhella (kaasu on huomattavasti halvempaa kuin sähkö), vihkisormukset... vaikka viellä ei ole edes varmuutta siitä, päästäänkö me sanomaan toisillemme "tahdon" sinä aikana kun minä olen täällä hänen luonaan. Minulta kun edelleenkin puuttuu se laillistettu, englanninkielinen käännös käräjäoikeuden avioeropäätöksestä. Ja toisaalta selvisi kun yhdessä käytiin rekisteriviranoimailla, että joutuisin käymään Manilassakin. Eikä siihen ainakaan ole varaa... Joten yritämme kyllä, huomennakin on "pre-marriage counseling", joka vie koko päivän. Yrittänyttä ei laiteta, kuten sanotaan, mutta varasuunnitelmakin on valmiina, mikäli ei nyt onnistu.

Tänään ostettiin nuo sormukset... ja koska kummatkin tunnemme mitä tunnemme, ovat sormukset samantien käytössä. :D Maksoivat jotakin ihan kamalaa, mutta 40% alennus tuntui niissä jo melko kovaltakin. Eli alennuksen jälkeen maksoimme vielä kahdesta sormuksesta hieman yli 10000 pesoa - noin 150 euroa päivän kurssilla.

Lisää kirjoittelen sitten muutaman päivän päästä, yritän saada pari päivitystä aikaiseksi viikossa.