Olipa kivaa torstaina, kun vaimo ja lapset tulivat käymään täällä taas kerran. Kyseessä oli nimittäin poikamme ensimmäinen syntymäpäivä. :)

Nyt vaan toivon, että saamme pian asunnon, että pääsisivät muuttamaan hieman pysyvämpään asuntoon... On hänelle ja lapsille kohtuu raskasta olla hätämajoituksessa. No, kunhan asunnon saamme pääsevät he sieltä Lassilasta pois. Sentään joku positiivinen tulevaisuudennäkymä meillä tällä hetkellä, vaikka muistini tuleekin tekemään pahoja tepposia vielä jonkin aikaa.

Vaikka itse kaipaan jo meille asuntoa ja ulospääsyä tästä helmikuun alussa alkaneesta sairaalakierteestä, näyttää siltä, että lääkärit ovat siitä eri mieltä ainakin vielä. Ehkä vähitellen saadaan tilanne tointumaan meille sopivalla tavalla. :)